Laitoin eilen puhelimesta kuvia koneelle aika pitkältä aikaväliltä, ja huomasin kuvanneeni aika paljon ruokia. Ajattelin jakaa tänne muutamia, koska jos "olet mitä syöt" pitää paikkansa niin nämä kai kertoo jotain minusta.
Synttärikääretorttu tammikuulta :)
Iltapala alkuraskauden pahoinvointien aikaan :D
Lihapullia
Mustikka-vadelma-piirakka.
Sairaalan eväitä...
Huonekaveri tarjos synttärikakkua :)
Munkkikahvit koulun kahvilassa
Raakoja munkkeja...
... ja samat valmiina :)
Kesän ekat grillieväät vappuna
Aamupaloja kuluvalta viikolta. Tällä hetkellä suosiossa rahka ja marjat!
Tuosta Leevi & the Leavingsin kappaleesta kai aikanaan nappasin tälle blogille nimen, ja en ainakaan tähän hätään keksi nyt parempaakaan.
Siivoilin vähän vanhoja tekstejä pois, ja ajattelin aloittaa uudelleen aktiivisemmin blogin kirjottamisen. Pitää koittaa jossain vaiheessa vähän säätää tätä ulkoasuakin järkevämmäksi, kun tää blogger on kerenny taas muuttua vaikka kuinka paljo sen jälkeen ku oon viimeksi käyttänyt!
Kaikkea uutta ja jännää tässä on kerennytki tapahtua. Syksyllä 2013 pääsin kouluun. Amikseen opiskelemaan merkonomiksi kirjastopuolelle. Se ei ehkä ihan ollu mun juttu, mutta otin koulupaikan kuitenkin vastaan ku opiskelemaan on näköjään niin vaikea päästä. Meijän luokka on/oli aivan paras :) Keskeytin koulun määräaikasesti nyt huhtikuussa ja palaan takaisin näillä näkymin elokuussa 2015, vajaan vuoden ikäisen lapsen äitinä :) Tuolloin jatkan opiskelua aikuispuolella ja koitan päästä kirjastopuolelta pois. Keskeytin koulun nyt aluksi oikeastaan terveyellisistä ja taloudellisista syistä ja elokuussa jatkan sitten keskeytystä äitiysloman takia.
Tauskin kanssa kirjastotäti-teeman pikkujouluissa :D
Maaliskuussa alko viimeinki koirahierojakurssi, jolle oon ilmottautunu alunperin varmaan pari vuotta sitten. Aina se on jostain syystä lykkääntynyt, ja alko nyt sitte mulle mahollisimman huonoon ajankohtaan :D Mutta koitan käydä kunnialla läpi sen. Tällä hetkellä oon hieronu yhdeksää koiraa, ja vuoden kestävän koulutuksen aikana pitäis siis olla 40 koiraa hierottuna. Lisäksi oon jatkanut työntekoa henkilökohtaisena avustajana samassa paikassa, jossa oon ollu heinäkuusta 2012 asti. Työnteon saralla varmaan uudet tuulet puhaltaa vasta sitten kun(/jos) joskus saan merkonomin paperit kouraan. Tällä hetkellä keskityn täysillä vain tulevaan äidin virkaan. :)
Sain joskus joululahjaksi lukupäiväkirjan. Sen ideana on tehdä muistiinpanoja luetuista kirjoista, jotta voi myöhemmin palata muistelemaan kirjoja, eikä niitä tarvitse lukea uudelleen. Ajattelin, että voisin esitellä viimeisimpiä lukemiani kirjoja aina silloin tällöin, mutta nyt teen tällaisen pienen katsauksen lukemiini kirjoihin vuonna 2011 - lukupäiväkirjan avulla tietenkin. Väinö Linna: Musta rakkaus (1948) Kirja oli yllättävän hyvä. En ollut jotenkin osannut ajatella, että Linnalta on muitakin (hyviä) kirjoja kuin kaksi ehdotonta suosikkiani; Täällä pohjantähden alla sekä Tuntematon sotilas. Rakastan vanhanaikaisen kirjallisuuden tunnelmaa ja viattomuutta.
Elina Tiilikka: Punainen mekko (2010) "In prostitution, no woman stays whole." Ajatuksia herättävä teos. Nuoren kirjoittajan äidinkielellinen ilmaisukyky ei ole mitään maailman parasta, mutta kirja on niin kiinnostava, ettei se haittaa. Tarkkaan kuvaillut seksikohtaukset olisi mielestäni voinut jättää pois, sillä ne hieman veivät kirjaa B-luokan erotiikkaromaanin suuntaan. Tuomas Kyrö: Liitto (2005), Nahkatakki (2001) Viimeistään tässä vaiheessa on varmaan aika selvää, että suomalainen kirjallisuus on se mun juttu. Ja realismi. Tuomas Kyröön ihastuin MeNaiset-lehden kolumneissa, ja pakkohan hänen kirjojaan oli saada luettavaksi! Nahkatakki oli pienoinen pettymys, mutta Liitto veti totaalisesti maton jalkojen alta. Liiton juoni on rakennettu nerokkaasti useista päällekkäisistä tarinoista ja kerronta on loistavaa. Täydet 10 pistettä Kyrölle
Sofi Oksanen: Baby Jane (2005), Puhdistus (2008), Stalinin lehmät (2003), Liian lyhyt hame - kertomuksia keittiöstä (2011) Ehkä suosikkikirjailijani. Baby Jane on kaikessa rohkeudessaan hieman viattoman oloinen, mutta esikoiskirja Stalinin lehmät jää ehkä jopa vähän sen varjoon. Baby Jane kertoo lesbon naisen vaikeasta elämästä erilaisten psyykkisten sairauksien kanssa. Luin kirjan todella nopeasti ja olin vähän häkeltynyt kirjan loputtua. Olin ollut niin sisällä siinä, että tuntui kuin minun ja ulkomaailman välille olisi syntynyt jonkinlainen kupla. "And love, love will tear us apart." Puhdistuksen
olen lukenut muistaakseni kaksi tai kolme kertaa, ja aina siitä löytää jotain uutta. Sain kirjan joululahjaksi, mutta jostain syystä tartuin siihen vasta juhannuksen tienoilla. Kirja on kaikessa realistisuudessaan niin hämmentävän upea teos, että se mielestäni todella on kaiken saamansa kunnioituksen arvoinen. Stalinin lehmät kertoo syömishäiriöstä ja Viron lähihistoriasta. Tarkkaan viilattu esikoiskirja oli varmasti juuri sellainen, jonka kirjoittajana Oksanen halusi tulla tunnetuksi. Mielestäni Puhdistus on eräänlainen jatko-osa Stalinin lehmille. Liian lyhyt hame on Sofin ja Maija Kaunismaan yhteisen työn tulos. Jossain lehdessä Oksanen sanoi, että tämän kirjan pitäisi löytyä jokaiselta naiselta, joten pitihän se ostaa. Herättää ajatuksia perheväkivallasta ja siitä, mille yhteiskunta kääntää selkänsä. Siinä oli lukuvinkkejä suomikirjallisuuden ystäville. Palaan asiaan Lukupäiväkirjan tiimoilta ja kerron kirjasta, joka järisytti maailmaani. Eikä se muuten ole suomalainen!
Aivan mahtavaa kun ei enää ikinä tarvitse mennä lukioon. Juhlapäivä oli kaikenkaikkiaan mukava, vaikka päivällä satelikin vähän vettä. Vieraita kävi paljon ja kaikilla oli hauskaa.
En oikein tykkää tästä uudesta bloggerista, jonka takia on päivitykset viime aikoina vähän jääneet. Mutta täytyy katsella jos jaksaisi vähän aktivoitua joskus taas. Tällä hetkellä käyn töissä kahdessa eri paikassa ja koiriin menee vapaa-aika. Ressun kanssa ollaan aloiteltu vesipelastusta, ja se vaikuttaa oikein mukavalta lajilta.
